|
|
|
HUOM! Roskapostin välttämiseksi kaikkien lehdessä esiintyvien sähköpostiosoitteiden (at)-merkit on korvattu välilyönneillä ja at-sanalla. Siis matti.meikalainen(at)osoite.fi on oikeasti matti.meikalainen(at)osoite.fi. |
|
Tästä kalenterista löydät Suomalaisen Kansantanssin Ystävien, Kansantanssinuorten Liiton ja Pelimannikillan tapahtumat 2010.
|
|
PÄÄKIRJOITUS - NUORUUDEN INNOLLA Kansantanssinuorten Liiton vuoden päätapahtuma Päivä Porvoossa kerää lapset ja nuoret joukolla yhteen keväisenä lauantaina toukokuun 22. päivä. Ohjelmassa on tanssia, laulua, soittoa sekä tutustumista historialliseen Vanhaan Porvooseen. Päivästä on siis tulossa hauska, mutta myös opettavainen. Päivän aikana kartutetaan osaamista tanssin ja musiikin saralla sekä kasvatetaan historiantuntemusta. Kaiken tämän lisäksi opitaan myös ryhmätyöskentelyä ja sosiaalisia taitoja viettämällä aikaa toisten lasten ja mukana tulevien aikuisten seurassa. Kansantanssi ja musisointi ovat nimittäin joukkuelajeja. Ilman joukkuetta ei pärjää, mutta toisaalta ei myöskään tarvitse uskaltaa ihan yksin. Joukkueen jäsenistä saa tukea ja turvaa. Samalla kehitetään valmiuksia yhteistyöhön ja opitaan ottamaan huomioon muut ihmiset. Vuorovaikutustaidot paranevat ja huomataan hyvästä yhteishengestä saatavissa olevan positiivisen energian voima. Ei mitään huonoja eväitä lasten reppuun pakattavaksi tulevaisuutta varten. Porvoon tapahtumaan on ilmoittautunut mukaan tavoiteltu määrä eli yli sata lasta huoltojoukkoineen. Mukaan mahtuu kokonaisia ryhmiä, perheitä, yksittäisiä osallistujia ja talkoolaisia. Jokaisella on omia syitänsä olla mukana, mutta jokaisella yksi perimmäisistä syistä on varmasti yhdessä tekemisen ja olemisen ilo. Vielä kun kaiken tämän kokee nuoruuden innolla, niin reissusta ei voi tulla muuta kun onnistunut ja hyvää mieltä lisäävä. Sen saman ilon koen itsekin muistellessani omia lapsuuden ja nuoruuden tanhureissuja, vaikka niistä alkaa olla aikaa jo toistakymmentä vuotta. Jokainen reissu on ollut jollain tavalla unohtumaton. Osa ihmisistä on tärkeitä ystäviäni edelleen, osaan heistä yhteys on saattanut katketa, mutta hekin säilyvät muistoissani mukana ja ovat näin ollen jättäneet oman jälkensä elämääni. Tulevan kevään ja kesän tapahtumat antavat mahdollisuuden meille jokaiselle haalia uusia kokemuksia, tuttavuuksia ja elämyksiä. Tartutaan tähän tilaisuuteen ja eletään niin, että muistoihin jää jälkiä. Ihanaa kesän odotusta! Sanna Laakso |
|
VIOLA MALMI IN MEMORIAM
Balettimestari Viola Malmi täytti 78 vuotta 14.3.2010. Seuraavana päivänä hänen voimansa uupuivat ja suruviesti saapui Petroskoista. Viola Malmi syntyi Kontupohjassa. Jo kolmevuotiaana hän aloitti tanssimisen tuvassa ja pihalla sisarustensa ja muiden lasten kanssa. Violan äiti, Helmi Malmi, oli yksi Neuvosto-Karjalan kulttuurin keulakuvan, kansanlaulu- ja -tanssiyhtye Kanteleen perustajista. Viola Malmi valmistui Leningradin teatteri-instituutista vuonna 1957 ja balettimestariksi Leningradin konservatoriosta 1967. Viola perusti vuonna 1985 Gornitsa kansantanssiryhmän, jonka kanssa hän vieraili useasti Suomessa. Viola Malmi kutsuttiin Suomalaisen Kansatanssin Ystävien kunniajäseneksi ja hänelle myönnettiin kultainen ansiomerkki järjestön 100-vuotisjuhlan yhteydessä lokakuussa 2001. Tämä kunnianosoitus merkitsi Violalle paljon. Hän kantoi kultamerkkiä arvokkaasti ja piti sitä kaikissa tilaisuuksissa, missä se oli mahdollista. Viola lahjoitti Suomalaisen Kansantanssin Ystäville Karjalasta keräämänsä aineiston. Hän osallistui Suomen Kansantanssi-instituutin Puolesta ry:n seminaareihin, missä luetteloimme ja järjestimme Violan arkistomateriaalia. Aineisto on sijoitettuna SKIPin arkistoon. Suomalaisen Kansantanssin Ystäville lahjoitetussa materiaalissa on Violan matkoilta vuosia 1979-84 kerättyjen aineistojen muistiinpanot ja nauhat mm. Rajakonnusta, Suojärveltä, Repolasta, Aunuksesta, Vepsästä ja Kaskesniemeltä. Rakas ystävämme Viola! Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana opimme tuntemaan Violan ihanana ihmisenä ja osaavana taitelijana. Viola on käynyt lukuisia kertoja Turussa pitämässä kursseja. Hänen ryhmänsä ovat myös aina olleet tervetulleita leireille ja juhliimme. Viime vuosina, myös yhdistyksemme ryhmät vierailivat Petroskoissa. Teimme esiintymismatkoja Petroskoihin ja viimeisin matkamme oli osallistuminen kansantanssijuhlaan. Suunnitelmissa oli, että Violan kanssa toteutamme Turussa 2011 Petroskoissa esitetyn Sammon Ryöstön. Ehkä tämä toteutuu, mutta ilman Violaa ja hänen muistolleen. Viola suunnitteli ja ohjasi kanssani Turun 775 -vuotisjuhlan näytöksen "Tanssia Turulle" 2004. Tanssia Turulle esityksen aikaansaaminen merkitsi kahden vuoden tiivistä yhteistyötä. Viola asui luonani. Tuolloin hän jaksoi matkustaa lähes joka toinen kuukausi Suomeen. Kalevala merkitsi Violalle paljon. Kalevala innoitti häntä suurien tanssiesitysten tekemiseen kuten Sammon Ryöstö, Pohjola ja Aino. Viola oli minusta Karjalan Lönnrot. Hän teki lukuisia matkoja maaseudulle keräten laajalta alalta Karjalaa tansseja, lauluja ja leikkejä. Tallennusseminaareissa Viola sanoi, että hän aikanaan keräsi kansalta suuren joukon perinnettä ja nyt hän haluaa palauttaa keräämänsä perinnön kansalle. Hän myös teki työtä asian eteen. Viola elvytti juhlaperinnettä ryhmänsä kanssa. Hän järjesti juhlia, missä suuret joukot pääsivät laulamaan ja leikkimään Violan keräämää perinnettä.
Violan muistoa
kunnioittaen Viola Malmin kirjat
|
|
KARI BERGHOLM 80 VUOTTA
Tanhuviestin lukijoiden hyvin tuntema kansantanssilegenda, SKY:n kunniapuheenjohtaja ja HKY:n kunniajäsen Kari Bergholm täytti 11.4.2010 kokonaiset 80 vuotta. Karin sydäntä lähellä on kansantanssiharrastuksen puolesta puhuminen maailmanlaajuisesti, hänellä on tehtäviä ja kontakteja edelleen hyvin laajalti. Lämminhenkinen juhlavastaanotto oli Karin kotona Runeberginkadulla. Kari jatkaa HKY:n Purpuri-ryhmän ohjaajana. Purpurilaiset saavat asiantuntevaa opastusta erilaisten purpureiden ja katrillien saloihin. Ryhmä lähtee valloittamaan Viroa ensi heinäkuussa ja seuraavallekin vuodelle Kari jo järjestelee matkaa. Karin omien sanojen mukaan ihminen ei lopeta tanssimista tultuaan vanhaksi mutta tulee vanhaksi lopetettuaan tanssimisen. Näillä näkymin Kari ei tule koskaan vanhaksi. Onnea Karille kaikilta Tanhuviestin lukijoilta!
Kari kahden Marjatan onniteltavana 11.4.2010. Vas. Marjatta Koivu-Loman, päivänsankari ja oik. Marjatta Toivonen. teksti: Marjatta
"Pölkky" Koivu-Loman |
|
EI SUNKKA
MEIL MITTÄ LYSTI OLLU? Tält ja tois pualt jokke - kansantanssitapahtuma 10.-11.4.2010 Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ja Setlementtinuorten liitto järjestivät yhdessä paikallisyhdistystensä Turun Kansantanssin Ystävien ja Auralan Kerhokeskuksen kanssa yhteisen kansantanssitapahtuman Turussa huhtikuun alussa. Yhteistyö kiinnosti ryhmiä ennennäkemättömällä tavalla ja tapahtumaan osallistui noin 430 tanssijaa, 50 ohjaajaa ja pelimannia ja 200 muuta osallistujaa. Tapahtuma myytiin loppuun jo ennakkoon. Yhteisen tapahtuman idean äiti on Lennu Yläneva, joka on sekä Setlementtinuorten liiton kansantanssitoiminnan pääohjaaja että SKY:n hallituksen jäsen. Molemmilla järjestöillä on pitkät vuosittaisten kansantanssitapahtumien perinteet; SKY:llä kesäjuhlat ja Setlementtinuorten liitolla keväiset kansantanssipäivät. Tapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 1958 ja järjestelyvuoro oli tänä vuonna Auralan Kerhokeskuksella. Setlementtien tapahtuman takana on molemmista järjestöistä tuttu henkilö Liisa Laaksonen, joka aikanaan aloitti kansantanssipäiväperinteen. Hän on myös SKY:n kunniajäsen. Yhteiseen tapahtumaan voitiinkin tänä vuonna valita molempien järjestöjen perinteistä parhaita paloja. Varmasti monet huomasivat, miten paljon meillä onkaan yhteistä. Tanssia täysille saleille Konserteissa nähtiin ryhmiä laidasta laitaan: kaiken ikäisiä, tasoisia ja tyylisiä. Merkittävää oli, että lähes kaikilla ryhmillä oli pelimannit ja myös musiikin taso oli erittäin hyvä. Koska tapahtuma oli myyty loppuun - osallistujia oli jo ennakkoon enemmän kuin katsomoissa paikkoja - ei erillisiä konserttilippuja voitu myydä. Järjestötapahtumaan osallistuminen on etu, minkä jäsenyydellään saa. Koska osallistujia ja esityksiä oli paljon, rakennettiin ohjelma osittain päällekkäiseksi. Osallistujien oli valittava, mihin kaikkeen halusivat osallistua. Lauantaina oli konserttien lisäksi tarjolla nauha- ja nypläyspajat ja sunnuntaina tanssipaja. Lauantai-illan illanvietto keräsi enemmän väkeä, mitä Luostarivuoren koulun saliin mahtui, mutta tunnelma oli siitä huolimatta korkealla. Aikuisten yäjuaksullekin lähti kolme kertaa niin paljon väkeä, mitä odotettiin. Sunnuntaina aamupäivällä oli tuomariston suullinen palaute, jossa oli mahdollisuus saada palautetta ja keskustella ryhmien suorituksista. Jumalanpalvelukseen oli mahdollista osallistua Turun Tuomiokirkossa. Päätösjuhla Turun suomenkielisellä työväenopistolla keräsi juhlasalin täyteen. Tuomaristo oli valinnut juhlaan kolme tapahtuman onnistujaryhmää: Hippulat ja Prasun Turun Kansantanssin Ystävistä sekä Tiistai -ryhmän Ahjolan Tanhuajista Ruha -ohjelmallaan. Monen ryhmän jännityksen huipensi luokittelun kunniakirjojen jako. Innostusta yhteistyöhön Haasteena Turussa oli tapahtumapaikkojen hajaantuminen kauaksi toisistaan. Lukuvuoden aikana kaupungin kouluista vain pari on majoituskäytössä. Onneksi talkoissa oli mukana myös bussikuski, joten lauantaina osan päivää oli käytössä tapahtumabussi. Kaikkiaan talkoolaisia oli järjestelyissä mukana noin 100 henkeä ja ilman heidän arvokasta panostaan tapahtuma ei olisi onnistunut. Järjestöjen yhteistyö onnistui hyvin ja toiveita onkin jo esitetty sen jatkamisesta. Tapahtuman arviointi on vielä käynnissä, mutta esteitä tuskin on sille, että vastaava tapahtuma järjestettäisiin yhdessä joskus toistekin.
Järjestelytoimikunnan
puolesta |
|||||||||
TÄLT JA TOIS PUALT JOKKE - TURUN KATSELMUSTA ARVIOIMASSAOlen saanut seurata viime vuodet aitiopaikalta kansantanssiryhmien esityksiä. Viime vuonna toimin tuomarina Nuorisoseurain liiton kansantanssiluokittelussa ja tänä keväänä onnistui nauttia Setlementtinuorten liiton, Karjalaisen Nuorisoliiton sekä SKY:n luokituksista ja katselmuksista. Eri järjestöissä on tapana tuoda nähtäväksi vähän erilaisia esityksiä, mikä lisää monipuolisuutta ja tekee jokaisesta katselmustilaisuudesta ainutlaatuisen ja mielenkiintoisen. Toisaalta arvioijan kanalta se saattaa vaikeuttaa yhteisen kielen löytämistä palautteessa: osalle vuosikymmeniä vanha näyttämökoreografia on perinteistä tanssia ja toiset säästävät sen termin vain aikoinaan tavallisten ihmisten sosiaalisena tanssina tanssimille. Jotkut näkevät kansantanssin vapaasti yhdisteltävinä elementteinä ja askelikkoina, toiset haluavat tuoda tanssin yleisön eteen kokonaisena ja jokseenkin muistiinmerkityssä muodossa. Arviointiperusteiden ja luokitusohjeiden kanssa on onneksi nähty vaivaa, ja ne antavat arvioinnille hyvän pohjan. Eikähän ryhmiä tarvitse missään laittaa suoraan paremmuusjärjestykseen! Erinomaisesti onnistuneessa Tält ja tois pualt jokke -tapahtumassakin nähtiin muutamia niin onnistuneita esityksiä, että tuomarit saattoivat vain toivoa, että ne pääsisivät isomman yleisön nähtäviksi - myös eri kansantanssitapahtumiin. Itse pidin erityisesti siitä, että aikuisten ohjaajat olivat todella miettineet, mitä esityksellä haluavat sanoa, mitkä ovat se lähtökohdat, kokoamisperiaatteet ja tavoitteet. Muutaman taitavan ja keskittyneesti tekevän ohjaajan malli on tarttunut muihin ohjaajiin. Myös lapsille oli osattu tehdä hyviä leikkiä ja tanssia yhdistävä esityksiä ja niistä näkyi lasten todellinen innostus ja tahto tanssia, vaikka välillä näyttämöllä tanssiminen ujostuttikin. Väliin jää kansantanssiharrastuksen ja -esitysten kannalta vaikea ikävaihe, jolloin ohjaajalta vaaditaan paljon, jotta innostus säilyisi ja vähitellen karttuvaa tanssitaitoa uskallettaisiin näyttää vapautuneesti ja rohkeasti. Tanssiesityksen arviointi perustuu katselmuksissa näyttämöesityksiin, varsinkin niiden visuaalisuuteen. Turusta on mielessä varsinkin ryhmät, jotka tanssivat kokonaisissa kansallispuvuissa. Niiden puhdas värimaailma ja esiintymään tulemiseen sopiva juhlavuus tuovat näyttämövaloissa ja usein käytettävää tummaa taustaa vasten tanssin kauniisti esille, oli ryhmällä sitten yhtenäiset puvut tai useita erilaisia. Muissa kansanomaisissa ei tietenkään ole mitään vikaa, mutta usein niistä jää yleisölle hailakampi yleiskuva. Turussa katselmuksella oli hienot puitteet. Erityisesti salin loistava akustiikka teki konserteista sujuvia: ei tarvittu mikitystaukoja ja akustinen musiikki oli luonteva osa esitystä. On tärkeää, että katselmuksiin hienollekin näyttämölle voivat tulla kaikki halukkaat, sekä konkarit että aloittelijat. Vain siten katselmus voi antaa läpileikkauksen nykyisestä kansantanssiharrastuksesta. Missä seuraavan kerran tavataan? Kaikki mukaan esiintymään ja oppimaan muiden esityksistä! Juha-Matti Aronen |
TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN TANHUVIESTIÄOletko Tanhuviestin ahkera kuluttaja? Onko sinulla ideoita ja ajatuksia siitä, miltä lehtemme pitäisi näyttää vuoden tai kymmenen kuluttua? Ilmoittaudu mukaan työryhmään, joka suunnittelee Tanhuviestille uutta ilmettä, sisältöä ja tekotapaa tiedotustoimikunnan toteutettavaksi. Pääset tuomaan omia ajatuksiasi ja kokemuksiasi lehdestä. Ota yhteyttä 30.5. mennessä tuulia.taipale(at)kansantanssinyst.fi. |
|
SUMMAMUTIKASTA
SKY:N EDUSTUSRYHMÄ FOLKLANDIALLE
Helsingin pitäjän tanhuujien ja spelareiden ryhmä Summamutikka valittiin SKY:n edustusryhmäksi Folklandia-risteilylle 2011. Ryhmä esiintyi Tält ja tois pualt jokke -kansantanssitapahtumassa Turussa, jossa tuomarit kiittelivät ryhmän harkittua ohjelmaa, perinteen huomioimista ja esiintymisrohkeutta sekä -iloa esityksessä Mutikan summa. Ryhmää ohjaa Riitta Kangas. Tuulia Taipale |
