|
TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAAJäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tällä kertaa vuorossa on numero 4/1979, jolloin kansallispukuneuvosto perustettiin.
|
|
KANSALLISPUKUTOIMINTA
KESKITTYY JYVÄSKYLÄÄN
Kansallispukualalle kuuluu nytkin
uutta. Valtakunnallinen kansallispukutoiminta keskittyy jatkossa Jyväskylään.
Suomen Kotiseutuliiton tiloissa Helsingissä toiminut Suomen
kansallispukuneuvosto yhdistetään Suomen käsityön museon yhteydessä
toimivaan Suomen kansallispukukeskukseen Jyväskylään. Neuvoston
kansallispuvut ja arkisto lahjoitetaan Suomen käsityön museolle. Laura Korhonen |
|
KANSALLISPUVUN PÄIVÄ SKY:N
TOIMISTOLLA 5.8.
Tervetuloa Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistolle viettämään kansallispuvun päivää torstaina 5.8. klo 17-19. Röijy suoraan, maljut mukaan ja menoksi! Tule kuulemaan hyödyllisiä tietoiskuja kansallispuvun käytöstä ja vaihtelusta nykypäivänä. Samalla voit myös ostaa järjestömme tuotteita ja nauttia kahvia ja pullaa. Tilaisuus ilmainen, kahvi ja pulla 5 e.
Edellisen kansallispuvun päivän vilskettä ja pukuvalikoimaa. Puvustonhoitaja Tuulia Taipale esittelee uusittua Nurmijärven pukua. Tuulia Taipale |
KANSAINVÄLINEN KANSANTANSSI-
JA KANSANMUSIIKKIFESTIVAALI ITÄ-UUDELLAMAALLA
Kutsutuilla tanssiryhmillä on omat säestäjät mukanaan. Suurin osa tanssijoista majoitetaan yksityiskoteihin, osa majoittuu kansanopiston tiloihin Kuggomissa. Festivaalin yhtenä tarkoituksena on tutustuttaa sekä itäuusmaalaiset kansantanssijat että kutsuttujen tanssiryhmien jäsenet toistensa kansantanssi- ja kansanmusiikkikulttuuriin. Toisena tarkoituksena on tutustuttaa kutsutut tanssiryhmät Itä-Uuteenmaahan. Ulkomaiset tanssiryhmät esiintyvät festivaalipäivien aikana useilla yleisillä paikoilla, jotta suurella yleisöllä olisi mahdollisuus tutustua heidän kansantanssikulttuuriinsa. Festivaalipäivien ohjelma jakaantuu Itä-Uudenmaan kolmeen eri kuntaan. Ensimmäiset tanssiryhmät saapuvat festivaaliin keskiviikkona 30.6.2010. Torstaina 1.7.2010 festivaali avataan Sipoossa. Kansantanssiryhmät Itä-Uudeltamaalta ja ulkomailta kokoontuvat Sipoon kotiseutumuseon (Sibbesgården) alueelle klo 15-16. Sipoon pelimannit soittavat kansanmusiikkia festivaalivieraiden kokoontuessa. Festivaalien virallinen avaus tapahtuu klo 16.00, minkä jälkeen kutsutut ulkomaiset tanssiryhmät esittäytyvät tanssien ja musisoiden. Festivaaliin osallistuville kansantanssijoille järjestetään myöhemmin illalla illanvietto hyvän ruuan ja tanssin merkeissä. Perjantaina tanssiryhmät tutustuvat Porvooseen, ennen kaikkea Vanhan Porvoon nähtävyyksiin. Ulkomaiset tanssiryhmät esiintyvät tanssien klo 10-13 useissa eri paikoissa Vanhassa Porvoossa, jokirannassa ja Runebergin puistossa. Myöhemmin iltapäivällä tanssiryhmät tutustuvat m/s J.L. Runebergillä Porvoon kauniiseen ulkosaaristoon. Laiva vie kansantanssijat Pernajassa sijaitsevaan Idlaxin kartanoon, missä vieraille tarjotaan lohikeittoa. Ilta päättyy tanssien. Lauantaina kokoontuvat kutsutut tanssiryhmät ja itäuusmaalaiset kansantanssijat Loviisaan. Päivän ohjelman ovat yhteistyössä järjestäneet Itä-Uudenmaan kansantanssijat ja Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat ry, joka myös järjestää samana päivänä Kuningas saapuu Loviisaan -tapahtuman Ehrensvärdin 300-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ulkomaiset tanssiryhmät esiintyvät ohjelmallisilla käsityöläismarkkinoilla, jotka järjestetään Aleksanterinpihassa klo 9-14. Klo 15.00 alkaen kansainväliseen kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaaliin osallistuvat tanssijat ja Hywät Asukkaat siirtyvät juhlakulkueessa Loviisan torilta Bastion Ungernille. Juhlakulkueeseen osallistuvat myös kuningas Adolf Fredrik ja pormestari Jakob af Forselles hevosen vetämässä vaunussa. Bastion Ungernilla tanssiryhmät esiintyvät klo 16.00 alkaen kuninkaalle ja kaikelle kansalle. Kutsutut tanssiryhmät esittävät kansantansseja, jotka ovat tyypillisiä heidän kotimaissaan. Myös itäuusmaalaiset kansantanssijat aikuis- ja lapsiryhmineen esiintyvät omine tanssiohjelmineen Bastion Ungernilla, jonne pystytetään itäuusmaalaisten kansantanssijoiden siirrettävä kyläkeinu. Sekä tanssijoilla että yleisöllä on mahdollisuus kiikkua kyläkeinussa keinulaulujen tahdissa. Sekä itäuusmaalaiset että festivaalille kutsutut ulkomaiset kansantanssiryhmät kokoontuvat Bastion Ungern -tilaisuuden jälkeen Lovisanejdens högstadiumiin juhlaillalliselle, minkä jälkeen festivaaliin osallistuvat tanssijat ja pelimannit siirtyvät illanviettoon ja tanssimaan Loviisan Liikuntahalliin. Sunnuntaina matkustavat ulkomaiset kansantanssiryhmät takaisin kotimaihinsa. Ulla Hammarström |
TARTON SUOMALAINEN PERINNERYHMÄ RÖNTYSKÄVuoden ensimmäisessä Tanhuviestissä Risto Elo kertoi HKY:n toiminnasta ja heitti jutun lopuksi pallon Suomenlahden eteläpuolelle. Viime vuoden viesteissä kirjoittelin inkeriläisen tanssin vaiheista ja nyt vähän enemmän ryhmästä. Tarton inkerinsuomalaisten seuran Röntyskä-ryhmässä on tänä talvena tanssinut seitsemisen paria. Säännöllisesti tanssimassa käyvien lisäksi ryhmän ympärillä on joukko ystäviä ja tukijoita, jotka osallistuvat toimintaan aina kun ehtivät. Röntyskä on ehkä enemmän perinne- kuin tanssiryhmä, sillä alusta asti tavoitteena on ollut pitää toiminta mahdollisimman monipuolisena. Keskiviikon tanssi-illat komeassa Inkeri-talossa ja tanssiharjoitusten jälkeiset saunomiset, juttelut ja virolaisten rakastamat syntymäpäiväjuhlat ovat silti kaiken selkäranka. Lähes kaikilla ryhmän tanssijoista on jompikumpi tai molemmat vanhemmista inkerinsuomalaisia. Muutamat äidit ja tyttäret käyvät yhdessä tanssimassa. Inkerinmaan suomalaisia päätyi Viroon jo toisen maailmansodan aikana pääasiassa maataloustöihin. Heistä suurin osa siirrettiin jatkosodan aikana Suomeen ja palautettiin sitten rauhansopimuksen nojalla Neuvostoliittoon. Inkeriin oli karkotuspaikoista mahdotonta palata, mutta Viroon tultiin aluksi salaa ja myöhemmin laillisesti. Oltiinhan täällä lähellä vanhaa kotiseutua, saatiin käyttää läheistä sukulaiskieltä ja tunnustaa luterilaista uskoa, vaikka siinä olikin vaikeuksia. Siten Viroon muodostui huomattava suomalaisvähemmistö. Pitää myös muistaa, että ennen sotaa Viroon kuului läntisin osa Inkerinmaasta. Nykyään suomalaisilla on Virossa kulttuuriautonomia ja meidät tuodaan aina esimerkiksi siitä, miten hyvin vähemmistökansallisuus voi toimia. Röntyskä tanssii perinteisiä inkeriläisiä kansantansseja. Viron inkerinsuomalaisten liiton kesäjuhlien yhteistanhuohjelmien kautta olemme yrittäneet tehdä niitä tunnetuksi laajemmin. Aktiivisia tanssiryhmiä on muissakin seuroissa: Pärnussa, Viljandissa, Virumaalla, Järvamaalla ja Tallinnassa. Esiintymisten lisäksi Röntyskä on säännöllinen vieras Tarton tanssiklubissa, jossa vapaamuotoisesti kokoonnutaan tanssimaan kansantansseja omaksi iloksi. Myös ryhmän jäsenten perhejuhlissa ja seuran merkkipäivinä otetaan kaikki vieraat mukaan tanssiin ja leikkiin. Viimeksi 12. toukokuuta pyörähtelimme seuran mummojen ja pappojen kanssa Inkeri-talon puutarhassa. On uudella tavalla opettavaista viedä tanssia suuren joukon tanssittavaksi. Paritansseihin tottuneille on usein erittäin vaikeaa hahmottaa ryhmänä toimimista esim. röntysköissä, joissa pitäisi siirtyä piirin kehällä aina seuraavan parin eteen. Ylipäänsä Röntyskää pyydetään eri tapahtumiin paljon enemmän kuin valitettavasti ehdimme osallistua - kaikilla on arkityönsä, opintonsa ja perheensä. Vuosien varrelta suurimpia projekteja ovat olleet pukujen tutkiminen Viron kansallismuseon läntisimmän Inkerin kokoelmista ja niiden mukaan omien vaatteiden valmistaminen. Viiden vuoden takaiset virolais-suomalaiset tanssipidot olivat varmasti kaikille mukana olleille elämys, samoin kuin kansainväliset Inkeri-festivaalit Tartossa vuonna 2008. Pienimuotoisista on mielessä yhteiset perinneruokaillat seuran vanhempien jäsenten kanssa sekä suomalaisten elokuvien katsomiset. Matkoilla on käyty Suomessa ja Inkerinmaalla, jonne suuntaamme taas tänä kesänä juhannusjuhlille ja kenttätöihin. Perinteenkeruu ja kenttätyöt ovat herättäneet huomiota: Kristjan Toropin kansanperinteen keruupalkinnon sai kolme vuotta sitten meidän ryhmän Kaja ja tänä vuonna Liilia! Juuri nyt olemme tekemässä uutta aluevaltausta. 19.5. pidämme ensimmäisen inkerinsuomen murreillan, johon olemme pyytäneet murretta vielä taitavia. "Muistat sie viel sitä
inkerin murretta, ossaat sie sitä viel luatii? Suomen ryhmistä olemme tehneet yhteistyötä eniten helsinkiläisen Katrillin ja Hyvinkään kansantanssijoiden kanssa. Seuraavassa Tanhuviestissä olisikin kiva kuulla hyvinkääläisten kuulumisia. Teksti: Juha-Matti
Aronen |
Juhla- ja salonkitanssit ovat suosittuja koulujen vanhojen tansseissa sekä usein tanssittuja myös illanvietoissa. Kaikkien kolmen levyn tansseista on tekeillä ohjekirja nuotteineen ja se valmistuu loppuvuodesta. Levyjen hinta on 20 € /kpl ja niitä voi tilata KTNL:n toimistosta. Tarkemmat sisällöt levyillä olevista tansseista löytyvät KTNL:n nettisivuilta http://www.kansantanssinuoret.fi. Matti Lankinen |
|
KANSANPERINNETTÄ VANTAAN
PÄIVILLÄ
Vantaalaiset kansantanssi-, -musiikki- ja -perinneyhdistykset järjestivät Vantaan kaupunkijuhlan tapahtuman Kotiseututalo Påkaksessa lauantaina 15.5. Iltapäivän juhla sisälsi kansantanssia, -musiikkia, senioritanssia, kuorolaulua ja runonlausuntaa. Elokuisten Laurin elojuhlien esimakuna saimme kuulla loitsuja sekä selvitystä loitsuperinteestä. Yleisö sai tutustua kotiseututaloon ja kuulla talon ja Vantaan päivän historiaa sekä nauttia talon tarjoamat kahvit. Menyy sisälsi tietysti myös perinteistä suomalaista grillimakkaraa. Kotiseututalo Påkas on Vantaan kaupungin omistama talo, joka on annettu kuuden vantaalaisen perinneyhdistyksen käyttöön. Talo kunnostettiin 1990 ja luovutettiin yhdistysten kokous- ja toimitiloiksi. Talossa toimii Tanhuviestin lukijoillekin tuttuja yhdistyksiä: Vantaan Kansantanssijat, Vantaan kansanperinteen ystävät ja Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit sekä lisäksi Vantaan Kansanpelimannit, Vantaan Kotiseutuliitto ja Vantaa-Seura. Taloa vuokrataan myös ulkopuolisille ja se on etenkin kesäisin suosittu paikka perhejuhlien järjestämiseen. Tulevan kesän kaikki viikonloput on jo varattu häiden viettoon. Lisäksi talon pihapiiriä käyttää Tikkurilan Teatteri, jolla on yli 20 Pinokkio-esitystä kesän aikana. Vantaa (Helsinge) mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 15.5.1351. Silloin kuningas Maunu Eerikinpoika antoi virolaisen Padisen luostarin munkeille lohenkalastusoikeudet Vantaanjoen koskiin. Tästä päivästä lasketaan Vantaan historian alkaneen ja sitä vietetään Vantaa-päivänä. Vuodesta 1984 lähtien Vantaan päivää on vietetty säännöllisesti 15. toukokuuta. Vuonna 1989 Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi päivän Vantaan viralliseksi liputuspäiväksi. Tapahtumaa vietettiin nyt kolmatta kertaa Vantaan kaupunkijuhlana ja ohjelmaa oli 12.-16.5. laidasta laitaan eri puolilla kaupunkia. Olisi ollut Lenni-Kalle, Anna Abreu, Paula Koivuniemi sekä muita, mutta niistä en ollut niin kiinnostunut. Lisätietoja talosta ja sen historiasta löytyy netistä www.pakas.fi. Tulkaapa tutustumaan Påkakseen, vaikka Elospeleihin 7.8. klo 19.
Teksti ja kuvat Matti Lankinen |
||||||||||||
![]() Lue vinkit ja laita juhlat järjestykseen, poimi kustakin kirjain niin saat selville tutun laululeikin! jouluaatto kekri kalevalanpäivä pääsiäinen äitienpäivä tapaninpäivä loppiainen pyhäinpäivä itsenäisyyspäivä juhannus uudenvuodenpäivä
Katso
oikeat vastaukset täältä. |
KANSALLISPUKUJA
MYYDÄÄN JA OSTETAAN
|
|
|
Myytävänä lähes käyttämätön
täysin uuden veroinen Keski-Suomen naisten kansallispuku (Vuorelma),
koko ilmeisesti 38/40. Mukana hame, liivi, pusero, päänauha, myssy, koru ja tarvittaessa kengät. Kengät (koko 37/38) ovat mustat kippurakärkiset ja niitä on käytetty enemmän, mutta ne ovat hyvässä kunnossa. Puku on nähtävissä Espoossa ja toimitetaan tarpeen mukaan myös postitse. Hintapyyntö 690 €. Ota yhteyttä puh. 040 835 1419, kirsti.santti(at)kolumbus.fi |
Myydään Alavuden kansallispuku (tai lienee oikeammin kansallispuvun tavoin käytettävä kuoropuku) tytölle tai pienikokoiselle naiselle koko n. 32/34. Sisältää hameen, puseron, korun, pussukan ja satiiniset päänauhat (oranssi/musta). Puku on tehty itse Helmi Vuorelman tarvikkeista (ehkä 1970-luvulla), hameessa "Helmi Vuorelma-
Lahti"-lappunen.
|
|
Myydään uuden veroinen (vain kaksi
kertaa käytetty) Helsingin pitäjän puku tykkimyssyineen,
koko 36-38. Hinta 1000 € (uutena 2000 €). Yhteydenotot p. 040-537 9324. |
Etelä-Pohjanmaan naisten
kansallispuku myytävänä. Koko 38-40. Ei päähinettä, vaan
silkkinauhat. Kaksi kertaa pidetty päällä. Hinta 600 €.
Katso malli puvusta Vuorelman sivuilta http://www.kansallispuvut.fi/puvut.htm. Yhteydenotot p. 0440 778 761 virtahe(at)gmail.com tai heli.virta(at)ppshp.fi |
Valokuva kansallispuvun myynti-ilmoitukseenTehosta kansallispukusi myynti-ilmoitusta valokuvalla! Kuvan puvustasi saat mukaan ilmoitukseen toimittamalla sen ilmoituksesi mukana osoitteeseen tanhuviesti at kansantanssinyst.fi (sähköisessä muodossa) tai Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistoon, Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki (paperikuvat). Valokuvallisen ilmoituksen
hinta on 10 €, mikäli kuva on sähköisessä muodossa. Paperikuvan
julkaisemisesta veloitamme 12 €. |