Tanhuviesti 4 / 2010

Julkaisijat:
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry
Kansantanssinuorten Liitto ry
Pelimannikilta ry

tanhuviesti(at)kansantanssinyst.fi

ISSN-L 1799-1404
ISSN 1799-1404

Sisältö:

Tapahtumakalenteri
Risto Elo: Pääkirjoitus - Tanhuviestin kuulumisia
Pentti Ulenius: Pena kiittää
Tuulia Taipale: Hallitusten jäsenten lempijoululaulut
Matti Lankinen: Vaalikokousviikonloppu 20. - 21.11.2010
Tuulia Taipale: Loppiaisperinne
Metron Melkutus 2011
BARNLEK 2011, Skive 13. - 17.7.
Esko Kannusmäki: Turun Kansantanssin Ystävät rytkyttelee
Tuula Pärnänen, Soja Murto ja Kalevalaisten Naisten Liitto: Elsa Heporauta  -palkinto Kansallispukukolmosille
Mari Karikoski: Antti Savilampi sai tanssitaiteen valtionpalkinnon 
Leena Aho: Keijo Hyvönen - Turun Kansantanssin Ystävien kunniapuheenjohtaja
Leena Aho: Turun Poika
Tanhuviestin Historian havinaa
Jyväskylän yliopisto: Tanssiliikkeet paljastavat persoonallisuutesi
Antti Järvensivu: Hienoa käyttömusiikkia paritansseihin
Antti Järvensivu: Kari Keurulainen harmonikalla: Rauhallista ja iloista joulua
Lasten nurkka
Kansallispukuja myydään ja ostetaan
Valokuva kansallispuvun myynti-ilmoitukseen

HUOM! Roskapostin välttämiseksi kaikkien lehdessä esiintyvien sähköpostiosoitteiden @-merkit on korvattu suluilla ja at-sanalla. Siis matti.meikalainen(at)osoite.fi on oikeasti matti.meikalainen@osoite.fi. 

TAPAHTUMAKALENTERI

Tästä kalenterista löydät Suomalaisen Kansantanssin Ystävien, Kansantanssinuorten Liiton ja Pelimannikillan tapahtumat 2011. 

Saat oman seurasi tapahtumat ilmaiseksi mukaan, kun ilmoitat niistä hyvissä ajoin järjestön toimistoon, suom(at)kansantanssinyst.fi.

PÄÄKIRJOITUS  - TANHUVIESTIN KUULUMISIA

Vuosi sitten Jarosen Kari kirjoitti päätoimittajan mandaatilla viimeisen pääkirjoituksensa. Siinä Kari toivotti antoisia ja runsasjuttuisia vuosia myös uudelle päätoimittajalle, jota ei silloin vielä ollut valittu. Kaunis kiitos Karille ja menestystä tuleviin toimiin. Hän ehti olla päätoimittajana viitisen vuotta, melkein koko Tanhuviestin nettiversion ajan. 

Muutaman vuoden Tiedotustoimikunnassa istuneena olen ollut osallisena Tanhuviestin toimittamisessa ja juttujen keräämisessä, siis ihan vierasta aluetta tämä ei ole. Tällä hetkellä tuntuu, että olen astunut isoihin saappaisiin Karin ja Ritvan jälkeen, mutta toivottavasti kokemus opettaa. Teen parhaani.  Vuoden alussa pidettiin keskusjärjestöjen PTS, jossa asetettiin muun muassa Tanhuviestin kehitysryhmä.

Loppukesästä tehtiin lukijakysely, jossa haluttiin saada mielipiteitä aikaisempien lehtien onnistumisista ja mielipiteitä tuleviin linjauksiin. Kyselyyn tuli lähes 70 vastausta, joten ne heijastelevat aika hyvin yleistä mielipidettä. Pääsääntöisesti Tanhuviestin sisältöä pidettiin hyvänä ja riittävänä, mutta tietysti painotuseroja löytyi. Ilahduttavan paljon oli vapaita kommentteja. Niistä kehitysryhmä poimi toteutuskelpoiset jatkokehitykseen. 

Suuria muutoksia sisällön suhteen ei tarvitse tehdä. Luettavuutta tullaan parantamaan esimerkiksi väliotsikoilla. Maantieteelliset alueet ja ulkojäsenet pyritään tasapuolisesti ottamaan huomioon. Suurin muutos tulee olemaan ilmestymisajankohdan kohdentaminen paremmin yhdistysten toimintaa tukevaksi. Lehden ilmestymisviikot aikaistetaan seitsemällä viikolla, joten jo ensi vuonna se ilmestyy viikoilla 3, 13, 33 ja 43. Aineistopäivä siirtyy vastaavasti kaksi viikkoa ennen kunkin lehden ilmestymistä. 

Jäsenille merkittävänä uutuutena tullaan ensi vuoden aikana, kunhan tekninen valmius saadaan kuntoon, jakamaan sekä nettisivuilla että Tanhuviestissä tapahtumakalenteri, johon yhdistyksillä on mahdollisuus antaa omat tapahtumansa. Toivetta Tanhuviestin julkaisemisesta painettuna versiona ei voida toteuttaa näillä taloudellisilla resursseilla. Kehitysryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja esittänyt ehdotuksensa hallituksille. 

Tanhuviestilla on tulevaisuuden tavoitteena osaltaan tukea yhdistyksiä toiminnassaan ja jakaa jäsenille tietoa suomalaisesta kansanperinteestä, -tanssista ja -musiikista. Kuten kaikki edeltäjäni ovat esittäneet toiveen, että lukijat kirjoittaisivat juttuja oman yhdistyksensä toiminnasta, niin toistan edelleen tämän saman pyynnön. Kyselyn vastauksien perusteella niistä pidetään. 

Luonto on valmis ottamaan joulun vastaan. Ennusteet ovat lupailleet, että talvikeli jatkuisi jouluun saakka. Nauttikaamme rauhallisesta ja perinteisestä joulusta kynttilöin sekä joululauluin ja -leikein. Menestystä kaikille lukijoille ensi vuoteen.

Risto Elo
Päätoimittaja

PENTTI ULENIUS 80 VUOTTA KIITTÄÄ MUISTAMISISTA
 

Juhlaväkeä Nummen Seuratalolla 19.6. 2010	Kaksi vanhaa kamua, Anja Hinkkanen ja Pena, Director musices nimityksen saaneet. Syntyneet samana päivänä vain 10 - väliä.

Kuvat: Tapani Ruohonen

HALLITUKSIEN JÄSENTEN LEMPIJOULULAULUT

Joululaulut ovat varma osoitus juhlan lähestymisestä. Ne voivat vihastuttaa raikuessaan kauppojen viikonloppuruuhkassa mutta varmasti myös ihastuttavat tuodessaan tunnelmaa oman kodin rauhassa.

Suomalaisen Kansantanssin Ystävien, Kansantanssinuorten Liiton ja Pelimannikillan hallitusten jäsenet nimesivät lempijoululaulunsa. Mukana on uutta ja vanhaa, iloa ja rauhaa:

SKY

Liisa Aho: Minusta kaunein joululaulu on En etsi valtaa, loistoa,  koska siinä lauletaan miten joulurauhan tulisi olla kaikkialla ja kaikilla, ja miten joulussa ei ole kyse materiasta (valtaa/kultaa) vaan sisäisestä rauhasta ja pysähtymisestä mihin kiireisessä arjessa on harvoin aikaa.

Riitta Kangas: Tuikkikaa oi joulun tähtöset
Äitini lauloi meille lapsille  P.J. Hannikaisen säveltämää "Tuikkikaa, oi joulun tähtöset" ja itsekin lauloin sen koulumme kuusijuhlassa 1950-luvulla vihreässä samettimekossa hirmuisesti jännittäen. Joka joulu sukulaisten kokoontuessa yhteen olemme sen laulaneet, vaikka vesissä silmin ja pala kurkussa, paljon muistoja mieleen tuoden, laulaminen ei minulta enää oikein tahdo onnistuakaan.

Tuulia Taipale: Anna joulu
Topeliuksen sanoittamat klassikot ovat lähellä kärkeä lempijoululauluissani, mutta koska arvasin niiden saavan ääniä muualtakin, valitsin tämän modernimman laulun, jossa on myös sitä oikeaa tunnelmaa: "Anna joulu lämmintä ja rauhaisaa, anna joulu rakkaudella täyttää maa..."

Lennu Yläneva: Tule rakkaus ihmisrintaan
"Tule rakkaus ihmisrintaan, kotis oikea onhan se vain. Sinun kanssasi kaunehintaan elo antavi matkallain. Tule rakkaus ihmisrintaan, tule lahjana joulun tään! Niin laulua laatuisintaan sydän laulavi sykkäissään."

KTNL

Erja Askolin: Lempijoululauluni on Siitä tuntee joulun.  Perusteluna on laulun tarina ja tarinan realistisuus ja se miltä perheenäidistä saattaa tuntua joulun alla. Helmi Järvensivu: Maa on niin kaunis - On ihanaa laulaa moniäänisesti ja tähän lauluun osaan toisen äänen. Joskus jos toistekin on kotona jouluna laulettu kolmiäänisesti "kirkas luojan taivas" ja joulu voi alkaa.

Sanna Laakso: Väistyvän puheenjohtajan, joulun tunnelmoijan ja fiilistelijän ehdoton ykkössuosikki on Valkea joulu, joka luo oikean joulun tunnelman heti alkutahdeista lähtien...

Matti Lankinen: En ole lauluihmisiä ja ehkä siksi ei lapsuudesta ole jäänyt mieleen lempijoululaulua. Mieleen on kuitenkin jäänyt Jukka ja Inka Kuoppamäen 1990 tekemä kasetti Joulu tulee laulamalla. Siinä Inka laulaa ehkä Jukan sovittaman Joulu puu on rakennettu pienellä ulkomaalaiskorostuksella, joka sovituksen lisäksi tekee kappaleen mielenkiintoiseksi. Toinen mieleen jäänyt on uudempi Pelimannit ry 2006 tekemä CD, Tonttumasurkka. Siitä valitsisin CAS-yhtyeen reippaan ja mielenkiintoisesti sovitetun Talvihalla -kappaleen.

Erkki Lehtimäki: Eiköhän se ole se Sylvian joululaulu, jonka kuullessaan herkistyi joulun viettoon.

Marjuska Santala: Varpunen jouluaamuna
Sen kaunis ja puhutteleva tarina koskettaa minua henkilökohtaisella tasolla aina, siinä on mielestäni hyvin tiivistettynä se, mistä on kyse joulussa. Tai mistä pitäisi olla kyse joka päivä elämässä, muistaa, että on muitakin ympärillä kuin minä, on ilo jakaa. Vasta pari vuotta sitten uskalsin sen julkisessa konsertissa ottaa omaan ohjelmaani, koska olen pitänyt sitä itselleni liian tunteita nostattavana.

Pelimannikilta

Jukka Hänninen: Heinillä härkien kaukalon.  Mahtava lapsuusmuisto, poikakuorolla laulettiin joulukirkossa, kaikilla oli jo äänenmurros ohi ja laulettiin ja möristiin tosi tosi alhaalta - vaikkakin urkuparvelta! Toinen ihan huippu on Tule Joulu Kultainen; monta kertaa joutunut ja päässyt esittämään. Siihen saa tunnelman!

Antti Järvensivu: Joululauluista yksi vaikuttavimpia on Oi jouluyö (Helga natt), mutta vain hyvin laulettuna. Laulajan pitää hallita kappale ja sen laaja ääniala niin, ettei kuulijalle tule jännitystä siitä, että pärjääköhän se hommassaan.

Leea Toivanen: Sibeliuksen "On hanget korkeat, nietokset". 
On suomalainen, koskettava laulu, jossa ei ole mitään kaupallista.

Laulut kokosi Tuulia Taipale

Lystiä leikkiä -kurssi
Viikonlopun aikana ehti tapahtua monennäköistä. Lauantaina 20.11. KTNL järjesti Lystiä leikkiä -leikkikurssin Turussa Jyrkkälän nuorisotalossa. Opettajana toimi musiikkipedagogi Maija Salo. Hän johdatteli ammattitaidolla 18 kurssilaista leikkien ja perinteen pariin. Jyrkkälän salissa oli runsaasti tilaa, toisessa päässä istuttiin piirissä ja kuunneltiin asiaa leikeistä ja laulettiin, toisessa päässä oli tila käytännön harjoitteluun ja leikkimiseen. Kurssinjohtajana oli Lennu Yläneva, joka myös touhusi yksin keittiössä ja tarjosi meille hyvää ruokaa sekä makoiset kahvit. Kiitokset opettajalle sekä TKY:lle järjestelyistä.

Historiallisia tansseja
Sunnuntaina 21.11. tanssittiin Tampereen Yhteiskoululla historiallisia tansseja SKY:n kurssilla. Opettajina olivat Mirja-Liisa Herhi ja Antti Talvio. Myös he hallitsivat asiansa ja kurssilaisille tuli selväksi jalkojen asennot ja hovien tanssimeininki. Osallistujamäärä taisi taas yllättää, koska tila kävi ahtaaksi ja osa porukkaa siirtyikin pilarien toiselle puolelle käytävälle. Välillä tanssitilan puolella tanssi puolet osallistujista toisten katsellessa ja sitten vaihdettiin toiset tanssilattialle. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulusta osallistui kurssille kuusi opiskelijaa, joille historialliset tanssit kuuluivat opetusohjelmaan. Kurssilaisia oli yhteensä noin 40. Kurssijohtajana oli Erkki Lehtimäki ja järjestelyistä sekä erinomaisista tarjoiluista vastasi Tampereen Työväenopiston Tanhuajat.

Ensi vuoden tallennusteeman innostamana Matti Lankinen videoi tallennustoimikunnalle molemmat kurssit. Tampereella tilan ahtaus ja pilarit tekivätkin videoinnin mielenkiintoiseksi ja haasteelliseksi.

Vaalikokoukset
Kun historia oli käyty läpi, siirryttiin kakkukahvien jälkeen tulevaisuuteen. Vuorossa olivat vaalikokoukset ja ensi vuoden toiminnasta päättäminen. Ensin oli SKY:n kokous, jossa pohdittiin pitkään uuden tilintarkastuslain ja yhdistyslain aiheuttamia tilintarkastaja- ja toiminnantarkastaja nimikkeitä. Lopputuloksena tilintarkastajaksi valittiin Tiitta Lindström (HTM) ja toiminnantarkastajaksi Seija Ulenius sekä varatoiminnantarkastajiksi Marja Nick ja Markku Moilanen, eli samat henkilöt kuin ennenkin, mutta vähän eri nimikkeillä. 

SKY:n hallitus
Hallituksesta erovuorossa olleiden Tuulia Taipaleen ja Pauli Keskikastarin tilalle valittiin Risto Elo Helsingin Kansantanssin Ystävistä ja Mirva Hunsa-Äijälä Espoosta. Risto on toiminut vuoden Tanhuviestin päätoimittajana ja Mirva oli jonkun vuoden KTNL:n hallituksessa. Kolmantena erovuorossa ollut Pia Pyykkinen valittiin uudelleen. Puheenjohtaja Ossi Mäkinen esitteli toimintasuunnitelman ja talousarvion, jotka hyväksyttiin pienellä korjauksella.

KTNL:n hallitus
Kahvitauon jälkeen jatkettiin KTNL:n vaalikokouksella. Sanna Laakson jättäessä puheenjohtajan tehtävät oli edessä uuden löytäminen. Muutamien puheenvuorojen jälkeen Leena Aho ehdotti Hanna Heinosta ja kertoi lyhyesti hänestä. Koska muitakaan ehdokkaita ei ollut, tuli Hannasta KTNL:n uusi puheenjohtaja.

Erovuorossa hallituksesta olivat Marjuska Santala, Pekka Mattila ja Matti Lankinen. Ehdolla oli neljä henkilöä, Marjuska ja Matti sekä uusina Niina Kallioinen ja Tuija Mäkinen, molemmat Turun Kansantanssin Ystävistä. Äänestyksen tuloksena Matti tuli valittua suoraan ja muiden äänten mennessä tasan arpa suosi Marjuskaa ja Tuijaa. Nyt tilin/toiminnantarkastaja käsittely kävikin nopeammin ja valituksi tulivat sama henkilöt kuin SKY:n kokouksessa. Puheenjohtaja Sanna Laakso esitteli toimintasuunnitelman ja talousarvion, jotka vahvistettiin pienin tarkennuksin.

Molemmissa kokouksissa Risto Elo kertoi Metron Melkutus -kesäjuhlan järjestelyistä ja kutsui jäsenistöä juhlimaan Helsinkiin. Myös kesän 2012 tapahtumista, Nordlekista ja Tanssipidoista keskusteltiin lyhyesti, mutta päätökset niiden osalta siirrettiin vuosikokoukseen. 

Antoisasta ja mielenkiintoisesta viikonlopusta kiittäen.

Lystileikki -kurssin opettaja Maija Salo	Kurssilaisia pyllytysten laululeikissä Ystäväni tuttavani.	Historiallisten tanssien kurssin opettaja Mirja-Liisa Herhi näyttää jalan oikean asennon.
Historiallisten tanssien opettajien Mirja-Liisa Herhin ja Antti Talvion sekä Oulun opiskelijoiden näyttökuvio.	Ahtaassa tanssitilassa välillä puolet tanssi ja puolet otti oppia.	Makoisat kakkukahvit tarjoiltiin alakerran ruokalassa.
(Klikkaa kuvia nähdäksesi ne suurempina.)

Matti Lankinen
Kuvat: Leena Aho ja Antero Kangas

Loppiainen lienee nykyään jäänyt Suomessa pelkän ylimääräisen pyhäpäivän rooliin. Vaikka se onkin viimeinen jouluun liittyvä kirkollinen pyhä, on sen rooli meidän luterilaisessa perinteessämme jäänyt melko pieneksi. 

Vanhalle kansalle Nuutin päivällä on ollut suurempi merkitys joulukauden päättämisessä ja tulevan vuoden ennustamisessa. Nykyään joulukauden päättäminen näkyy kuusen ulos heittämisessä. Loppiaisena on ennustettu lähinnä säätä, jolla olikin suuri merkitys maatalouskansalle. Jämsässä sanottiin, että jos loppiaisena sataa lunta niin paljon, että hiiren jäljet peittyvät, niin sinä vuonna ei tule lumesta puutetta. Se jää nähtäväksi tänäkin talvena. Loppiaisesta myös päivä pitenee. Jo silloin katsottiin tuvan valaisemiseen käytettävien päreiden määrän vähenevän.

Loppiainen huomioitiin ja huomioidaan yhä nykyäänkin toisin katolisessa ja ortodoksisessa kulttuurissa. Jo ennen vanhaan ortodoksisessa Karjalassa ja Inkerissä saatettiin loppiaista viettää vastaavin menoin kuin meillä uuttavuotta. Enteitä haettiin varsinkin lähteiltä, avannoilta ja kaivonkansilta, joihin Vetehisenkin uskottiin nousevan. Jos sitä osasi puhutella takaperin, sai salaisuudet tietoonsa. Vedestä ennustaminen on saattanut nousta tärkeään merkitykseen, koska ortodoksit juhlivat loppiaista Jeesuksen kasteen juhlana.

Katolinen ja luterilainen kirkko viettävät loppiaista Itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistona. Erityisesti espanjankielisissä maissa lahjoja ovat perinteisesti tuoneet tietäjät loppiaisena, ei joulupukki. Heitä juhlitaankin monin paikoin kulkueilla, joissa kuningasta ja tietäjiä esittävät hahmot heittävät yleisölle karamelleja. Tietäjät ovat olennainen osa myös Etelä-Euroopan maissa suosittuja jouluseimiä.

Tuulia Taipale

Helsingin Kansantanssin Ystävät kutsuu tanhukansan Kesäjuhlille Metron Melkutukseen Helsinkiin 10. - 12.6.2011 (Stadiin).

Ohjelma (Duunataan kimpassa) 
Ohjelmassa on esiintymisiä ja tapahtumia sekä retkiä ja tutustumiskäyntejä suosittuihin kohteisiin. Päätarkoituksena on kuitenkin yhdessä olo ja tuttujen tapaaminen melkutuksen merkeissä. Ohjelmaan voi tulla vielä muutoksia kevään kuluessa. Oman lisämausteen tekee Sambakarnevaalit -tapahtuma, joka on samana viikonloppuna.

Ennakkoilmoittautuminen 31.1.2011 mennessä (Bamlaa jos tuut) Ennakkoilmoittautumisessa pyydetään yhdistys- ja ryhmäkohtaisia lukumääriä ja kiinnostuksen kohteita yms. järjestelyissä tarvittavia tietoja. (kts. liite ilmoittautumislomake). Osallistumismaksu aikuiset (16 - 99 v.) 60 euroa, lapset (4 - 15 v.) ja huoltajat 40 euroa. Tarkempi ja sitova ilmoittautuminen tapahtuu 8.4.2011 mennessä. Siitä tulee erillinen ilmoittautumislomake myöhemmin keväällä.

Majoitus (Budjataan skolessa) 
Majoitukseen on varattu koulu, joka toivottavasti on lähellä esiintymispaikkoja. Helsingin kaupungin opetusvirasto ilmoittaa koulun nimen vasta maalis- huhtikuussa, jolloin tieto tulee löytymään nettisivuilta www.kesajuhlat.info.  Yöpymismaksut koululla 18 euroa ja koko ruokailupaketti 38 euroa. Retkeilymajatasoisia huoneita on varattu 40 hengelle Domus Academicasta (www.hostelacademica.fi), joka sijaitsee keskustan tuntumassa. Nämä paikat ovat omakustanteisia.

Retket (Tsiigataan eri mestoja) 
Kiinnostuksen mukaan varataan paikkoja ja lippuja kohtuuhintaan seuraaviin kohteisiin: 

• Korkeasaari, tutustuminen tuttuihin ja eksoottisiin eläimiin 
• Linnanmäki, vapaata ilottelua 
• Suomenlinna, opastettu kierros 
• Kansallismuseo, tutustuminen kansallisaarteisiin 
• Vesibussiristeily Helsingin rannikolla merellisessä ympäristössä 

Muissakin Helsingin kiinnostavissa kohteissa voi käydä omatoimisesti.

Työpajat (Duuneja skideille ja buleille) 
Kehrääjien kilta pitää työnäytöstä ja neuvoo halukkaille langan teon saloja Seurasaaressa lauantaina 11.6. klo 10 - 15. Toinen tapahtuma on Lasten Seurasaari -kulttuurisuunnistus, joka toteutetaan yhdessä Seurasaarisäätiön kanssa. Kiinnostuksen mukaan pyritään järjestämään muitakin työpajoja. Kerro kiinnostuksesi ilmoittautumislomakkeella paperilla tai netissä.

Ulkomaiset vieraat (Kamut muualta) 
Juhlille on tulossa ulkomaalaisina vieraina Kursiu Ainiai -ryhmä Liettuasta (http://kursiuainiai.wordpress.com/english/) ja ryhmä Novgorodin alueelta.

T-paitatilaus (Kledjua päälle) 
T-paitojen värivaihtoehdot, vaalean sininen ja valkoinen, noudattavat paikkakunnan siis Helsingin värejä. Sininen on valittu, koska ollaan rannikolla ja meren äärellä. Aikuisten paita maksaa 15 euroa ja lasten 12 euroa. Katso tarkemmat tiedot ja koot erillisestä liitteestä. Paitoja hankitaan ennakkotilausten mukaan.

Yhteystiedot
Marja Nick
Jokipellontie 18 C 38 
00720 HELSINKI 
puh. 050-4332173 

www.kesajuhlat.info  
www.hky-ry.net
suom(at)kansantanssinyst.fi 
Tiedotus: risto.elo(at)iki.fi 
marja.nick(at)elisanet.fi 

Helsingin Kansantanssin Ystävät ry 

Lasten ja nuorten pohjoismainen kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtuma BARNLEK järjestetään kolmen vuoden välein eri pohjoismaissa ja ensi vuonna Tanskan Skivessä. Ensimmäinen tapahtuma oli Lahdessa vuonna 1992. Tanskassa BARNLEK on järjestetty edellisen kerran 1998.

Tervetuloa Skiveen Skive on viihtyisä 50.000 asukkaan kaupunki, jossa on useita puistoja, leikkialueita, patsaita ja istutuksia. Tapahtuma-alueena toimivassa kulttuurikeskuksessa on kaksi hallia, konserttisali sekä uimahalli ja keilahalli.  Tapahtuman aikana osallistujat majoittuvat yhteismajoitukseen kolmelle koululle, jotka sijaitsevat 1,5 -3 km etäisyydellä kulttuurikeskuksesta.

Osallistuminen ja ohjelma
Tapahtuman osallistumismaksu on 150 € henkilöltä sisältäen majoituksen koululla, ruokailut, Barnlek-repun, -pinssin ja pääsylipun uimahalliin sekä sisäänpääsyn tapahtuman avajaisiin, illanviettoihin, tanssitupiin ja päättäjäisiin.

BARNLEK 2011 –tapahtuman teemana on ”Perinne ja uudistuminen”. Ohjelmassa on aiempien tapahtumien tavoin illanviettoja, työpajoja, retkiä, ryhmien omia esiintymisiä, kulkue sekä pääjuhla, jossa nähdään kaikkien osallistujamaiden ja itsehallintoalueiden kansantanssijoiden yhteisohjelmat.

Tapahtumapaikat, ohjelma- ym. tiedot suomeksi käännettynä löytyvät BARNLEKIN kotisivulta osoitteesta www.barnlek2011.dk. 

Ilmoittautuminen
Järjestäjät haluavat sitovat ilmoittautumiset helmikuun puolivälissä, joten ilmoittautuminen KTNL:n toimistoon pitää tehdä jo tammikuun lopulla. Ilmoittautumislomakkeet postitetaan yhdistyksille heti, kun ne saadaan järjestäjiltä. Myös KTNL:n nettisivuille laitetaan lisää tietoa järjestelyjen edetessä.

Lisätietoja Erja Askolinilta, erja.askolin(at)kansantanssinuoret.fi, 050-360 4324.

Turun Kansantanssin Ystävien juhlavuosi on ollut täynnä tapahtumia. Lapset, nuoret ja aikuiset ovat saaneet tanssia kyllikseen, mutta eivät kyllästyäkseen. 

31.10. järjestettiin Turun Kaupunginteatterissa "Rytkytellen"-juhlanäytös. Tanssiryhmät olivat osallistuneet keväällä Setlementtinuorten liiton kansantanssitapahtumaan Turussa. Näitä ohjelmia Samuli Nordberg oli muokannut tätä näytöstä silmälläpitäen. Aivan pientä joukkoa ei liikuteltukaan; lavalla oli yhtä aikaa välillä 150 ihmistä, välillä vain kaksi. 

Johtoajatus oli, että jokaisesta esityksestä lavalla jäi aina joku, joten ohjelma nivoutui yhteen ilman katkoja. Näytöksen juoni kulki niin, että eri yhteisöstä (Säkylästä) tullutta henkilöä ei heti hyväksytty joukkoon, mutta onni kääntyi lopulta. 

Itse tanssien toteutusta en ole pätevä arvostelemaan, vaikka hyvältä näytti. Perinteen pohjalta tietenkin ponnistettiin, joskin jotakin tanssia ei tunnistanut muusta kuin musiikista. Joskus näinkin päin. Hambon askelikko vaatii tarkennusta. 

Samana päivänä järjestettiin kaksi ohjelmaltaan samanlaista näytöstä. Kaikki esiintyjät olivat kulisseissa koko ohjelman ajan. Ilmeisen hyvät ohjaajat saivat pienetkin lapset pysymään siellä rauhallisina. 

Juhlanäytöksen päätteeksi yhdistyksen puheenjohtaja Keijo Hyvönen kutsuttiin TKY:n ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Vaatimattomaan tyyliinsä hänen kiitospuheensa käsitti suunnilleen kolme sanaa. 

Orkesteria ei voi olla kehumatta. Sovitukset olivat kohdallaan ja monipuoliset lahjakkaat soittajat pääsivät oikeuksiinsa. 

Ja Järvensivun Antin soitto oli ihan haitarista.

(Klikkaa kuvia nähdäksesi ne suurempina.)

Teksti: Esko Kannusmäki
Kuvat: Marjo Keski-Kastari 

ELSA HEPORAUTA -PALKINTO KANSALLISPUKUKOLMOSILLE

Kalevalaisten Naisten Liitto jakoi Elsa Heporauta -palkinnon Kansallispukukolmosille eli kolmen kansallispukujen parissa työskentelevän naisen kesken. 

Kalevalaisten Naisten Liiton perustaja kirjailija Elsa Heporauta haaveili tieteiden ja taiteiden, arvojen ja esineiden kalevalaisesta renessanssista. Näihin kuuluivat myös kansallispuvut. 

Tänä vuonna kansallispuku täyttää 125 vuotta, joten sen kunniaksi Liitto päätti myöntää Elsa Heporauta -palkinnon kolmelle yrittäjälle, tekstiilialan artenomi Tarja Alavalle Kuopiosta, nuoriso-ohjaaja, puutarhuri ja tekstiiliartesaani Tuula Pärnäselle Maaningalta ja tekstiili- ja vaatetusalan artesaani Soja Murto-Hartikaiselle Imatralta. 

Elsa Heporaudan rahaston tarkoituksena on vaalia Elsa Heporaudan muistoa kalevalaisten naisten järjestötyön ja suomalais-kansallisen kulttuurin kehittäjänä. Rahasto jakaa joka viides vuosi tunnustuspalkinnon etusijassa naiskirjailijoille, -taiteilijoille ja -tutkijoille.

Kansallispukukolmoset kiittävät

Olemme palkinnosta ylpeitä ja nöyrän kiitollisia. Se on tunnustus Kansallispukukolmosten yhdessä ja erikseen tekemästä kansallispukutyöstä. Sen lisäksi se on ehdottomasti uusi, reilu loraus betonia kansallispukuaatteen kivijalkaan. Kuten juuri mitään muutakaan, ei tätä voi kukaan yksin tehdä. 

Kansallispukukolmosten yhteistyö on korutonta ja yksinkertaista: ystävyyttä, kumppanuutta ja järkevyyttä. Kansallispukukolmoset ei ole mitään virallista, mutta yhteistyömme on sujuvaa. Mainostamme yhdessä, hankimme tarvikkeitakin yhdessä ja otamme myös huomioon toistemme varastossa olevat tuotteet. Se palvelee niin meitä itseämme kuin asiakkaitamme. 

Olemme mukana pitämässä kansallispukuklinikkaa eri tapahtumissa ja puhumme suu vaahdossa kansallispukujen puolesta. Tänä vuonna aloitimme myös uuden, toivottavasti perinteeksi muodostuvan kansallispukutapahtuman: kansallispuvun syntymäpäivänä 5.8. kokoonnuimme Imatralle Valtionhotellin puistoon kansallispukujen tuuletus-piknikille! 

Tapahtuman kutsuvana tahona toimi Imatran seudun kalevalaiset ja se sai merkittävästi mediahuomiota. Paikalla oli yli 120 kansallispukuista! Ohjelmaa ei ollut, vain samanhenkisiä ihmisiä jutustelemassa ja nauttimassa retkieväitä kansallispuvut päällä. Toivottavasti ensi vuonna vastaava kokoontuminen nähdään jo useissa kaupungeissa ja kunnissa!

Vaikka me kolmoset tekisimme mitä, niin ilman muita ihmisiä olisimme vain kolme "hihhulia". Tahdomme kiittää ja ojentaa henkisen osan palkinnosta (taloudellinen osa on jo käytetty opintoretkeilyyn) opettajillemme, muille kansallispukualan ammattilaisille ja aktiivisille harrastajille, läheisillemme ja kaikille niille, jotka tuntevat vastuuta suomalaisesta kansallispuvusta!

Kansallispukukolmoset Tuula, Tarja ja Soja

(Klikkaa kuvia nähdäksesi ne suurempina.)

Kansallispukuaiheinen joulukalenteri: http://p1.foorumi.info/kansallispuku/viewtopic.php?t=44 

Sojan blogi: http://p1.foorumi.info/kansallispuku/viewtopic.php?t=7 

Tuula Pärnänen, Soja Murto ja Kalevalaisten Naisten Liitto
Kuvat: Seija Tiihonen

ANTTI SAVILAMPI SAI TANSSITAITEEN VALTIONPALKINNON

Valtion tanssitaidetoimikunnan myöntämä tanssitaiteen valtionpalkinto on myönnetty Antti Savilammelle. 

Palkinto on tunnustus kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdystä ansiokkaasta taiteellisesta työstä tai pitkäaikaisesta ja merkityksellisestä taiteellisesta toiminnasta.

Antti Savilampi on suomalaisen kansantanssin ikoni: tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja, koreografi. Hänen merkityksensä kansantanssin arvostuksen nousulle Suomessa on kiistaton. Savilampi on toiminut kansantanssin opettajana vuosikymmenien ajan mm. Suomen Nuorisoseurojen Liitossa, Sibelius-Akatemiassa, Jyväskylän Yliopistossa sekä tanssioppilaitoksissa ympäri Suomen. Hän on ollut keskeinen henkilö kansantanssin ammatillisen koulutuksen kehittämisessä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa sekä Tampereen konservatoriossa.

Antti Savilampi opettaa pilke silmäkulmassa ja saa niin harrastajat kuin ammattilaisetkin mukaan ilonpitoon tanssin välityksellä. Hän kykenee alleviivaamatta luomaan eri tilanteisiin pedagogisesti merkityksellisiä keskusteluja, huomioi hiljaisempiakin, kyseenalaistaa ja keskusteluttaa. Antti Savilampi on kävelevä historiankirja, joka päivittää tietonsa välittämällä ja kuuntelemalla ympärillä olevia ihmisiä.

Opetustyönsä ohella Savilampi on tehnyt mittavan uran koreografina useissa eri tanssiryhmissä. Hän on tehnyt sekä kansantanssikoreografioita että ohjannut esityksiä teatteriin ja lukuisille kansantanssi -festivaaleille. Kansantanssin alalla toimivat yhteisöt ovat useaan otteeseen palkinneet Antti Savilammen hänen ansioistaan suomalaisen kansantanssin edistäjänä ja kehittäjänä (mm. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat, Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus, Suomen Nuorisoseurojen Liitto).

On pitkälti Antti Savilammen ansiota, että niin suomalainen kuin ulkomainen kansantanssi sekä kansantanssin uudet koreografiat elävät yhä vahvasti kulttuurissamme. Vuosien ajan Savilampi on tehnyt yhteistyötä eri taiteenalojen kanssa

Mari Karikoski

Turun Kansantanssin Ystävien hallitus kutsui lehtori Keijo Hyvösen kunniapuheenjohtajaksi. Keijo on Turun Kansantanssin Ystävien 40 -vuotisen toiminnan ensimmäinen kunniapuheenjohtaja. Puheenjohtajakausi alkoi vuonna 1984. Yhdistys on voinut hyvin ja kehittynyt Keijo aikana. Olemme yksi Suomen suurimpia kansantanssiyhdistyksiä

Tästä ansiokkaasta ja merkittävästä kansalaistoiminnasta Turussa lasten ja nuorten harrastajien hyväksi lehtori Keijo Hyvöselle myönnettiin Kuntaliiton erikoisansiomerkki.

Keijo Hyvönen on tehnyt merkittävän työn Turun Kansantanssin Ystävät ry:ssä. Hän on toiminut tanssijana, laulukuorossa, vanhempainryhmässä ja vuodesta 1984 puheenjohtajana. Keijo Hyvönen on monin tavoin vaikuttanut lasten ja nuorten suomalaisen perinteen, erityisesti kansantanssiperinteen elvyttämiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Tällä hetkellä yhdistyksen toiminta on vakaata ja harrastuksen parissa toimivat aidosti kiinnostuneet harrastajat.

Hyvösen aikana yhdistyksen toiminta on laajentunut ja monipuolistunut. Hän on tuonut kaupunkiin talkootoiminnan, mitä on toteutettu kaikissa yhdistyksen tilaisuuksissa. Keijo ja Riitta Hyvösen johdolla ja ammattitaidolla on toteutettu lukuisia niin ruokapitoja kuin häitä. Yhdistys on vastannut isojenkin tapahtumien muonituksesta Turussa. 

Keijo Hyvösen ansiona on osaltaan se, että Turussa järjestetään joka kolmas vuosi lasten ja nuorten kansantanssifestivaali "Tanssiva Turku. Vastaavaa juhlaa ei muualla Suomessa säännöllisesti ole järjestetty. Festivaalin järjestelytehtävät on annettu nuorille. Keijo luottaa nuoriin ja antaa nuorten toimia merkittävissä tehtävissä organisaatioissa ja käytännön toiminnassa.

Leena Aho
Kuva: Marjo Keskikastari