Katrilli

Historia

Katrillit kuuluvat kontratanssien perheeseen

Katrillit saivat alkunsa, kun Englannin hovissa suositut maalaistanssit (country dances) tulivat muotiin Ranskan yläluokan piirissä. Alunperin kahdessa vastakkaisessa ketjussa tanssitut tanssit (contre-dance anglaise) muuttuivat Ranskassa neljän parin neliöissä tanssituiksi tansseiksi (contre-dance francaise).

Aluksi pientä, lyhyttä neljän parin tanssia sanottiin kotiljongiksi (cotillon). Näitä pieniä tansseja tanssittiin usein monta peräkkäin (potpourri) ja vähitellen tietyt tanssit vakioituivat yhdessä tanssittaviksi Kotiljonkeina.

Englantilaiset rivitanssit tekivät vielä 1820-luvulla paluun nimellä Ecossaice (skotlantilainen), tanssit olivat samoja kuin aikaisemminkin, mutta askelikkona vaihtoaskel.

Suomeen katrillit tulivat 1700-luvun lopulla, ensin ylemmän luokan keskuuteen, mutta hyvin pian myös rahvaan juhliin. On tosin vahvoja viitteitä siitä, että rahvaskin tanssi katrilleja jo 1700-luvun lopulla, mutta suoria muistiinpanoja näistä ei ole.

Katrillit lienevät tulleet Suomeen kahtena aaltona. Jos katrillilla on nimi (esim. Heikkilä, Stora Själen), se lienee vanhempaa perua 1700-1800-lukujen vaihteesta, jolloin katrilli kansanomaistui vain rannikkoseuduilla. 1800-luvun puolivälissä katrillit levisivät uutena aaltona koko Suomeen aina saamelaisalueita myöten.

Suomalaisilta muistiinmerkittyjen tanssien joukossa katrillit ovat yksi yleisimmistä. Tämä saattaa heijastella sitä, että ne olivat vielä suosiossa kansantanssien tallentamisen aikoihin.

Kansantanssina

Katrillin lukuisista muodoista Suomessa neliömuoto tuli kansan keskuudessa yleisimmäksi muodoksi. Toki rivi- ja piirikatrillejakin tunnetaan.

Useamman katrillin vakiintunutta sarjaa kutsuttiiin nimellä purpuri.  Suomessa purpureita tanssittiin vielä 1900-luvun alussa.

Itä-Suomessa, Karjalassa ja ulkosuomalaisten keskuudessa katrilleja tanssittiin iltamissa vielä 1920-luvulla.

Katrilliin muita nimityksiä tai alatyyppejä olivat mm. franseesi, ankeliini tai angleesi, fyyrkantti, ristikko, ristikontra, sappu, riivattu ja maanitus

Joskus piirikatrilleja kutsutaan nimellä kasareikka, eli iso kattila (kasari) sekä muotonsa että vauhtinsa takia.

Katrilli on yhtä aikaa sekä pari- että ryhmätanssi, mikä antaa sille oman luonteensa.

Tanssina katrilli koostuu useammasta vuorosta, joilla on usein oma musiikkinsa. Vuoron aikana kaksi paria tanssii jonkun vakioidun rakenneosan (tai sen variaation) kuten vastuun, läpikäynnin, paikanvaihdon, karkelon, piirin, kättelyn jne. Usein jokaisessa vuorossa yksi osa kertautuu aina samanlaisena (esim. paripyörintä). Neliön toiset parit toistavat vuoron heti perään.

Rivikatrillissa kaikki vastaparit tekevät kuvion samanaikaisesti, jolloin vuoro nopeutuu.

Usein, mutta ei suinkaan aina, ensimmäinen vuoro tanssitaan vielä tanssin lopussa uudestaan.

Uudemmissa kansantanssikoreografioissa saatetaan käyttää katrillien vakio-osia, vaikka kuviona ei enää olekaan neliö tai piirit.

Yksi suosituimpia uusia katrillimuotoja on huutokatrilli, joka syntyi aikoinaan kansantanssiohjaajakurssilla, kun kurssilaiset opettelivat katrillin eri vuoroja musiikin tanhdissa. Huutokatrillin vuorot ovat suhteellisen helppoja, ja ne usein opetellaan pikaisesti tanssin alussa. Huutokatrilli kestää yleensä pitkään ja samat vuorot toistuvat suhteellisen tiuhaan, joten kokematonkin oppii ne ennen tanssin päättymistä.

Videoita

Katrilli Suojärveltä

Huutokatrilli

 

Linkkejä