Masurkka

Historia

Masurkka on vanha puolalainen kansantanssi. Vaikka emme voi olla aivan varmoja miten sitä on Masurian alueella aikoinaan tanssittu, tiedämme, että sieltä se on lähtenyt ensin saksankiieliselle alueella ja sieltä ympäri Eurooppaa.

Musiikkityyppinä masurkka lienee syntynyt jo 1600-luvulla, poloneesin jälkitanssina kuten polskakin, mutta varsinaisesti se tunnetaan vasta 1700-luvun lopusta, tai 1800-luvun alusta. Vielä 1700-luvun lopulla masurkkassa oli konstikkaita kuvioita,mutta valssin suosion kasvaessa masurkkakin yksinkertaistui.

Suomeen masurkka tuli samoihin aikoihin purpurin kanssa, 1800-luvun alussa. Yksi vanhimmista tunnetuista masurkkasävelmistä maassamme on kaikille tuttu Arvon mekin ansaitsemme, joka oli eräänlaisen kansallislaulun asemassa 1800-luvun alkupuolella.

Masurkka levisi Suomessa tanssina varsin hitaasti, jättäen kyllä jälkensä moniin laululeikkeihin, ja saavutti suosionsa huipun vasta yhdistettynä polkkaan 1850-luvulta alkaen.

Masurkkaa voidaan pitää polskan jälkeen Suomen toiseksi vanhimpana paritanssina, mihin nähden on mukavaa, että sitä ajoittain edelleen tanssitaan tanssilavoillakin.

Ruotsalaistutkija H. Sjöberg on esittänyt, että hambo on syntynyt masurkan toisesta, eli pyörintävuorosta, kun sitä on tanssittu polskan askelin polkan sijaan.

Kansantanssina

Kansan keskuudessa masurkasta käytettiin myös nimityksiä masulkka, masulska ja rimppa.

Askelikkoja masurkassa on kolme erilaista: potkumasurkka, polkkamasurkka ja purpurimasurkka.

Potkumasurkka-askeleessa ulkojalka polkaisee ykkösellä, sisempi (parin puoleinen) jalka astuu kakkosella ja hyppää kolmosella. Hypyn aikana ulompi jalka viedään sirosti ristiin sisäjalan eteen.

Polkkamasurkassa pyöritään myötä- tai vastapäivään polkka-askelikolla, mutta masurkan tahtiin. Toisin kuin polkassa, polkkamasurkassa ei ole tasajalka-alastuloa, vaan ponnistava jalka osuu lattiaan hiukan ennen edempää jalkaa. Usein toki masurkan polkkapyörintä tanssitaan ihan tavallisena polkkana.

Purpurimasurkassa tapahtuu ykkösellä nopea painonsiirto ulkojalalta sisäjalalle, ja ulkojalka ojennetaan voimakkaasti eteenpäin lattiaa hipoen, mutta sitä koskematta. Kakkosella ja kolmosella otetaan joustavat kävelyaskeleet, ja seuraava askelikko alkaa painosiirrolla ulkojalalle ja sisäjalan ojennuksella.

Yleensä musiikin A-osalla edetään joko potku- tai purpurimasurkalla tanssisuuntaan ja B-osalla pyöritään polkkamasurkalla myötä- ja vastapäivään. Jos polkkamasurkka ei luonnistu, sen voi toki korvata valssilla tai vastakkain-seläkkäin polkalla.

Sekä kansa että kansantanssijat ovat kehittäneet runsaasti variaatiota tähän suhteellisen helppoon ja hauskaan tanssiin.

Videot

Folklandialta

Linkit

Tanssi.net