HEMPU

Tanssista on julkaistu 2 toisintoa:

Sääminki: Julkaisematon. Lähde: O.A.J. Carlenius 239 ja 104-105. 1869 (SKS, Nätin likan hempua).
Rantasalmi: Pulkkinen I 1908. Lähde: Asko Pulkkinen 4. 1907 (SKS). Tanssi on saatu Mintta Pylkkäseltä Rantasalmelta, jossa sitä tanssittiin yleisesti 1880-luvulla.

Kaikki tiedot erilaisista Hempu-tansseista ovat Savosta. Tanssitavat ja -kuviot ovat vaihdelleet, ja käytössä on ollut erilaisia nimiä: Hempu, Hempulaukaa, Neljän hengen hempu, Kunniallinen hempu, Nätin likan hempu.

Ks. Kunniallinen hempu, Piirihempu.

Sääminki

Osanottajia: kolme paria
Alkukuvio:   parikolmikko
Askelikot:   laukkaa

a) Keskiparin vastuu
1- 4: Keskipari tanssii laukkavastuun kaksi kertaa parin 1 kanssa

b) Kierto
5- 8: Samat parit kiertävät toisensa kääntymättä vp niin, että lopuksi parit ovat toistensa paikoilla.

Pari 1, joka on nyt uutena keskiparina, aloittaa tanssin alusta parin 3 kanssa.
Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat alkuperäisillä paikoillaan.  

Rantasalmi

:Istupa kultani polvella,

et sinä paljon paina:

:Kun sinä istut yhden kerran,

niin sinä istut aina:

Osanottajia: kolmella jaollinen määrä pareja
Alkukuvio:   pareittain kolmessa rivissä, tanssiote
Askelikot:   laukkaa

a) Laukkavastuu
1- 2 Rivit I ja II laukkaavat 4 askelikkoa vastakkain,
 3- 4 kääntymättä laukka takaisin

b) Paikanvaihto
1- 4 Samat rivit (vastakkaisparit) vaihtavat 8 askelikolla paikkoja. Rivin II parit kaartavat lopussa uusilla paikoilla täyskäännöksen vp; rivi I jää kuvion keskelle kääntymättä
5- 8: Rivit I ja III tanssivat a- ja b-osan, jolloin rivi I joutuu äärimmäiseksi ja rivi III tulee keskimmäiseksi

Rivi III jatkaa tanssimista rivin II kanssa samoin

Näin jatketaan, kunnes jokainen rivi on päässyt alkuperäiselle paikalleen.